Eloisat päivät 30.-31.8.2016
Tällä kertaa Verkosta
virtaa! osallistui Eloisa ikä -ohjelman Eloisiin päiviin ainoastaan
ensimmäisenä päivänä. Toisen päivän, jolloin ohjelmassa olisi ollut
verkostotyöskentelyä, Verkosta virtaa! oli liiton lomakeskuksen
40-vuotisjuhlissa Virroilla.
Puheenvuoro 1/VTKL, Satu
Eloisa ikä -ohjelmassa olevien hankkeiden toiminta perustuu tarpeeseen. Se rakentuu
johonkin, mihin palvelujärjestelmä ei pysty tarttumaan. Hän kehotti jokaista
pohtimaan mitkä ovat niitä asioita, joista järjestöt ja ikääntyneet saavat
boostia. Tulevaisuuden haasteiksi hän nosti esille asiakaslähtöisyyden ja
ikääntyneiden oman äänen kuuluviin saamisen.
Puheenvuoro 2/RAY, Elina
Eloisa ikä –ohjelman (2012-2017) viimeinen vuosi lähestyy ja vire lopettamisen
suuntaan näkyy. Ohjelmassa on avustettu pääasiassa 3-4 vuotta kestäviä
hankkeita. Ohjelman puitteissa arviointia on tehty normaalia enemmän koska
käytössä on yhteinen alusta, Eloisa ikä –ohjelma.
Eloisa ikä-ohjelmassa arvioinnin
kolme tasoa ovat olleet:
- Ohjelmataso (syyskysely, palautteet
tilaisuuksista)
- Hanketaso (väliraportit, TVS:t)
- Osallistujataso (VTKL:n tekemä tutkimus)
Hanketason raportointiin
liittyen Eloisa ikä -ohjelmaan kuuluvien hankkeiden vastaukset ovat noin 20%
parempia kuin muiden RAY-rahoitteisten hankkeiden tulosten vastaukset. RAY:n avustusosasto tulee
siirtymään Sosiaali- ja terveysministeriön alle ja sen nimeksi tulee STEA.
Hallituksen tulee korvaamaan Avustusasioiden neuvottelukunta.
Asiakirjanhallinta säilyy ennallaan. Logo uusitaan. Jaettavien avustusten määrä
tulee pysymään ennallaan. Rahan määrä ei muutu Sote-järjestöjen kannalta,
edellyttäen että kansalaiset pelaavat kuten aiemmin. Eloisa ikä -ohjelman
loputtua 2017, vuodesta 2018 eteenpäin, on ikäihmisten hyvinvointia tukeva
toiminta edelleen avustuskirjauksissa. Tulossa on uusia kohderyhmiä,
ulottuvuuksia ja aihioita eikä panostus ikäihmisiin tule olemaan samaa luokkaa
kuin Eloisa ikä -ohjelman aikana.
Puheenvuoro 3/Useat päättyvät hankkeet
Vuonna 2016 päättyvien hankkeiden hankkeiden hanketyöntekijät
saivat kertoa hankkeensa menestystekijöistä ja antaa vinkkejä jatkaville
hankkeille. Alla muutamia nostoja paneelikeskustelusta. Hankkeella on hyvä olla
kutsuva brändi, joka houkuttelee osallistumaan (esim. prätkäpapat). Ikääntyneiden
omia tarinoita kannatta käyttää markkinoinnissa (esim. ikääntynet
seksuaalivähemmistöt). Yhteistyökumppanit ja verkostot olivat useiden
hankkeiden onnistumisen keskiössä. Myös Somen mahdollisuudet mainittiin.
Pari hanketta nosti esille yhteisöllisyyden, joka liittyy paikkaan, jossa hanke
(esimerkkeinä kylä ja puisto) toimii merkittäväksi menestystekijäksi. Muita asioita
ovat rehellisyys, luottamus toimintaan ja se, että tavoitetaan oikeat tyypit
vapaaehtoisiksi. Eräs hanke nosti esille tapahtuman markkinoinnin esimerkkinä
mitä kannattaa ja mitä ei kannata tehdä. Heidän kohderyhmänsä ovat yksinäiset
ihmiset. He järjestivät ensin tapahtuman yksinäisille. Sinne ei tullut ketään.
Kun he markkinoivat tapahtumaa sinkkutapahtumana, saapui paikalle 200 henkilöä.
Jatkaville hankkeille
päättyvillä hankkeilla oli seuraavanlaisia terveisiä. Ajatelkaa laatikon
ulkopuolelle, älkää sulkeko mitään mahdollisuuksia pois. Viestinnässä on hyvä,
jos pystyy kertomaan hankkeesta vertaisohjaajien kokemusten kautta. Käytä
kokemusasiantuntijuutta tulokulmana kuulijalle. Kohderyhmätuntemus on tärkeää
ja kohderyhmä annattaa pyrkiä ottamaan mukaan suunnittelu- ja kehittämistyöhön.
Muistakaa myös kysyä, miksi ihmiset osallistuvat toimintaanne. Yrittäkää selvittää,
kohtaavatko osallistujien ja järjestön hanketyöntekijöiden tarpeet toisensa
myös.
Puheenvuoro 4/RAY, Tuomas
Jatkavat hankkeet, tehkää rohkeita ja radikaaleja, isoja ja pieniä kokeiluja
viimeisen vuoden aikana! Osa hankkeista on liian ”turvallisia”. Nostakaa rimaa,
jos olette saavuttaneet tavoitteenne! Tuomas halusi myös muistuttaa, että monilla
on hakemuksissa liikaa kumppanuuksia. Rahoittajan näkökulmasta tämä on ”mahdoton
tehtävä” ja voi vaikuttaa ”päälle liimatulta”. Muistakaa että toiminta,
tekeminen ja tulokset ovat kolme eri asiaa (esim. 15 koulutustilaisuutta ei välttämättä
ole tulos). Miettikää juurrutusta! Mitä tapahtuu projektin loputtua? Mitä hankkeesta
siirtyy ja jää elämään? Miten toiminta jatkuu? Mitä järjestölle jää
projektista?
Puheenvuoro 5/VTKL, Marja
Eloisa ikä –ohjelman tutkimuskyselyt kertovat, että hankkeisiin osallistuvat
vapaaehtoistyöntekijät osallistuvat johonkin, jota he pitävät arvokkaana. He
ovat usein olleet tyytyväisiä siihen, että he ovat löytäneet itsestään jotakin
uutta osallistumalla toimintaan. Heille toiminnassa kysymys ei niinkään ole
itse hankkeesta, vaan erilaisista asioista, joihin he osallistuvat.
Kuva: Ohjelma / Riikka Aminoff