Verkosta virtaa! -hanke kuuluu Vanhustyön keskusliiton koordinoimaan Eloisa ikä -ohjelmaan. Kaikki ohjelmaan kuuluvat hankkeet kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa. Eloisilla päivillä hankkeiden työntekijät kuulevat päättyvien hankkeiden taipaleista sekä saavat projekti- ja järjestötyötä tukevaa koulutusta. Tällä kertaa saimme koulutusta, jonka teemana oli arviointi.
Oivallus-työpaja: Mikä toimii vanhustyössä ja sen arvioinnissa – ja mikä ei
Ensimmäisenä päivänä työskentelimme ryhmissä. Kanssamme pyöreän pöydän ääreen oli sijoitettu SenioriVerkon ja Likioman työntekijät. Ryhmätyöskentelyn teema oli ”mikä toimii vanhustyössä ja sen arvioinnissa”. Ryhmämme mielestä toimivia tekemisen tapoja ovat ennakkoluuloton ja suurella sydämellä tehty työ. Ei-toimivia tekemisen tapoja taas ovat mm. yksin tekeminen ja haluttomuus jakaa kehitystyön hedelmiä. Toimivia arviointimenetelmiä ovat sekä määrällisen että laadullisen tiedon käyttö, swot-analyysi, vapaaehtoisten oman näkökulman esilletuominen sekä ryhmäkeskustelut.
Toimiviksi kohderyhmän tavoittamisen tavoiksi kirjasimme puskaradion, jalkautumisen, monikanavaisuuden sekä sosiaalisen median välilinkkinä senioreihin. Lisäksi järjestön hyvä ja luotettava imago auttavat tekemään myös oman projektin toimintaa haluttavaksi. Lopuksi keskustelimme ikäihmisen paremman arjen saavuttamisen tematiikasta ja nostimme valokeilaan uusien taitojen positiivisen vaikutuksen psyykkiseen hyvinvointiin. Tietotekniikan kentällä sekä vapaaehtoiset opastajat että opastettavat oppivat koko ajan uusia asioita ja kummankin ryhmän toimijoiden arki paranee.
Järjestötyö ja OK-opintokeskuksen järjestöjen
työhyvinvointia edistävä hanke
OK-opintokeskuksella on meneillään ESR-rahoitteinen ”Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä” -hanke. Seuraavaksi kuulimmekin hankkeen asiantuntijan havaintoja järjestötyöstä. Suomessa noin 80.000 henkilöä työskentelee järjestöissä. Järjestötyö on omanlaatuisia erityistä työtä, sillä siinä palkkatyö ja vapaaehtoistyö kulkevat rinnakkain. Järjestötyön suurimmat plussat ovat vahva työhön sitoutuminen ja työn imu. Järjestötyön suurimpia miinuksia on työn epävarmuus sekä se, että työyhteisöt ovat pieniä ja hajanaisia. Järjestötyön trendit ovat teknologian lisääntyminen (esim. sähköiset viestintäkanavat), kilpailu rahoituksesta, projektityömäisyys sekä laajeneva asiantuntijuus. Järjestöissä onkin entistä paremmat mahdollisuudet käyttää hyödyksi työntekijöiden monipuolista osaamista ja ammattitaitoa.
OK-opintokeskuksella on meneillään ESR-rahoitteinen ”Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä” -hanke. Seuraavaksi kuulimmekin hankkeen asiantuntijan havaintoja järjestötyöstä. Suomessa noin 80.000 henkilöä työskentelee järjestöissä. Järjestötyö on omanlaatuisia erityistä työtä, sillä siinä palkkatyö ja vapaaehtoistyö kulkevat rinnakkain. Järjestötyön suurimmat plussat ovat vahva työhön sitoutuminen ja työn imu. Järjestötyön suurimpia miinuksia on työn epävarmuus sekä se, että työyhteisöt ovat pieniä ja hajanaisia. Järjestötyön trendit ovat teknologian lisääntyminen (esim. sähköiset viestintäkanavat), kilpailu rahoituksesta, projektityömäisyys sekä laajeneva asiantuntijuus. Järjestöissä onkin entistä paremmat mahdollisuudet käyttää hyödyksi työntekijöiden monipuolista osaamista ja ammattitaitoa.
OK-opintokeskuksen ”Osaaminen
ja työhyvinvointi järjestötyössä” -hankkeen tavoitteena on edistää järjestötyöntekijöiden
työhyvinvointia ja löytää tapoja kehittää heidän osaamistaan. Järjestötoimijat
voivat osallistua yhteiseen kehittämisverkostoon ja koulutuksiin. Verkosta
virtaa! jää pohtimaan omia osallistumisen mahdollisuuksiaan.
Kuntoutussäätiön Artsi-projekti
Artsi on lyhenne sanoista ”arviointi ja tiedon tuottaminen systemaattiseksi sosiaali- ja terveysalan järjestöihin”. Artsi on kolmivuotinen (2013–2016) projekti. Kaksi arvioinnin asiantuntijaa antoi meille hyödyllisiä työkaluja RAY:n hankearviointia varten. Opimme, kuinka voimme arvioida toimintamme tuloksia paremmin ja mitä asioita meidän tulee huomioida palautteenkeruussa.
Artsi on lyhenne sanoista ”arviointi ja tiedon tuottaminen systemaattiseksi sosiaali- ja terveysalan järjestöihin”. Artsi on kolmivuotinen (2013–2016) projekti. Kaksi arvioinnin asiantuntijaa antoi meille hyödyllisiä työkaluja RAY:n hankearviointia varten. Opimme, kuinka voimme arvioida toimintamme tuloksia paremmin ja mitä asioita meidän tulee huomioida palautteenkeruussa.
Joku yleisöstä kysyi miksi
arviointia tulee tehdä. Vastaukseksi saimme, että arvioinnin avulla voi tehdä
toiminnan näkyväksi vapaaehtoisille. Vapaaehtoisille työn tuloksista kertominen
on erittäin tärkeää! Lisäksi toiminnan arvioiminen jäntevöittää toimintaa ja
sen avulla voi tuoda näkyväksi vahvuudet ja kehittämisalueet.
Toinen kysymys yleisöstä
oli seuraavanlainen: Me teemme kaikki projektityötä, mikä ero on järjestöjen ja
projektien arvioinnissa? Vastaukseksi saimme, että arvioinnin malli ja työkalut
ovat kummassakin samat. Projektin arvioinnissa toiminnan kuvauksen huolellinen
laatiminen on hyvin tärkeää. Lisäksi erityistä huomiota kannattaa kiinnittää
niin kutsuttuun juurruttamisvaiheeseen, sillä se tulee projektissa nopeammin
kuin järjestötoiminnassa yleensä. Myös projektin sykli eli aloitusvaihe,
toteutusvaihe, loppuvaihe tulee huomioida arvioinnissa.
Arviointikoulutus oli Verkosta virtaa! -hankkeen kannalta erittäin hyödyllinen sillä sen pohjalta parannamme heti erilaisia vapaaehtoisille suunnattuja kyselyjämme. Kaikki Artsin laatimat mallit ja työkalut ovat kenen tahansa käytettävissä osoitteessa: http://hankkeet.kuntoutussaatio.fi/artsi/mallit
Arviointikoulutus oli Verkosta virtaa! -hankkeen kannalta erittäin hyödyllinen sillä sen pohjalta parannamme heti erilaisia vapaaehtoisille suunnattuja kyselyjämme. Kaikki Artsin laatimat mallit ja työkalut ovat kenen tahansa käytettävissä osoitteessa: http://hankkeet.kuntoutussaatio.fi/artsi/mallit
Kuva: Eloisat
arviointipäivät 1.-2.12.2015 Helsingissä / Riikka Aminoff
No comments:
Post a Comment